Sepelvaltimotauti on sydänsairaus, joka voi hiipiä elämäämme huomaamatta (1,2 & 3). Erityisesti yli 45-vuotiailla on hyvä tietää, miten tunnistaa nämä piilevä sepelvaltimotauti oireet (4). Oireiden varhainen havaitseminen voi estää vakavampien terveysongelmien syntymisen ja mahdollistaa ennaltaehkäisyn aloittamisen hyvissä ajoin (1, 2, 3, 5 & 6).
Mikä on piilevä sepelvaltimotauti?
Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä, tunnetummin Sepelvaltimotauti, tarkoittaa, että sydämen verisuonet (sepelvaltimot) ovat kaventuneet tai tukkeutuneet (1 & 2). Tämä johtuu yleensä rasva-aineiden kertymisestä valtimoiden seinämiin, mikä vähentää veren virtausta sydämeen. Piilevä sepelvaltimotauti tarkoittaa, että oireet ovat niin lieviä tai epäsäännöllisiä, että niitä ei välttämättä tunnisteta sydänsairauteen liittyviksi. Tämä voi olla vaarallista, koska hoitamattomana tauti voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten sydänkohtauksiin tai sydämen vajaatoimintaan (7 & 8).
Yleisimmät piilevä sepelvaltimotauti oireet
1. Rintakipu (angina pectoris)
Rintakipu on yksi tunnetuimmista sepelvaltimotaudin oireista, mutta piilevässä muodossa kipu voi olla lievempää tai ilmestyä epäsäännöllisesti. Kipu voi tuntua puristavalta, polttavalta tai epämiellyttävältä tunteelta rinnassa. Se saattaa ilmaantua rasituksen, stressin tai jopa levon aikana. Naisilla kipu voi usein säteillä myös leukaan. Piilevän sepelvaltimotaudin oireet ovat usein lievempiä, mutta rintakipu esiintyy usein varsinkin liikkuessa, kun hapen tarve kehossa ja lihaksistossa kasvaa. (1, 2 & 7)
2. Hengenahdistus
Hengenahdistus on toinen yleinen oire ja tämä oire voi ilmetä myös ilman rintakipua. Se voi tuntua siltä, että hengittäminen on vaikeaa tai että et saa tarpeeksi ilmaa. Tämä johtuu siitä, että sydän ei pysty pumppaamaan tarpeeksi verta ja happea keuhkoihin ja muuhun kehoon. Hengenahdistus ja hengästyminen on kuitenkin tärkeätä erottaa toisistaan. Liikuntaa harrastaessa on normaalia hengästyä ja tätä ei tarvitse pelätä. Hengenahdistus on sen sijaan epänormaalimpi tunne hengityksen kulkemisessa. (1, 2, 5 & 6)
3. Väsymys
Selittämätön ja jatkuva väsymys tai uupumus voi olla merkki piilevästä sepelvaltimotaudista. Jos tunnet olosi jatkuvasti väsyneeksi ilman selvää syytä, se voi johtua siitä, että sydämesi ei pysty pumppaamaan verta tehokkaasti.
On tärkeää huomata, että yleinen väsymys ei yksinään viittaa sydänsairauteen, ja yleensä sydänsairailla esiintyy myös muita oireita, kuten rintakipua. Fyysisessä rasituksessa lihasten hapentarve kasvaa, jolloin sydän pyrkii pumppaamaan enemmän verta lihaksille. Jos sydänlihas ei pysty pumppaamaan tarpeeksi verta sairauden vuoksi, voi seurauksena olla epänormaalia väsymystä. Tämä johtuu siitä, että sydän ei kykene vastaamaan kehon lisääntyneeseen hapen tarpeeseen, mikä aiheuttaa poikkeuksellista uupumusta. (1, 2, 5 & 6)
4. Pahoinvointi ja huimaus
Pahoinvointi, huimaus tai heikkous voivat olla merkkejä sepelvaltimotaudista, erityisesti naisilla. Nämä oireet voivat ilmetä yhdessä rintakivun kanssa tai itsenäisesti.
Riskitekijät piilevän sepelvaltimotaudin taustalla
Kun kyseessä on piilevä sepelvaltimotauti, riskitekijöiden tunnistaminen voi usein olla taudin pahentumisen ennaltaehkäisyyn paras keino. Jos osaamme tiedostaa mahdolliset riskitekijät omassa elämässämme, voimme myös yhdistää oireet itse tautiin, emmekä vain pyyhkäise niitä ohitse. Tässä tärkeimmät riskitekijät:
1. Korkea verenpaine
Korkea verenpaine rasittaa sydäntä ja verisuonia, mikä voi johtaa sepelvaltimoiden vaurioitumiseen ja ahtaumaan. Jos olet saanut diagnoosin korkeasta verenpaineesta, ylläolevat oireet kannattaa ottaa tosissaan. (1). Meillä on paljon tutkimustietoa siitä, että korkea verenpaine johtaa usein sepelvaltimotautiin ja muihin verisuonitauteihin (9-12). Korkean verenpaineen hallitseminen liikunnallisella kuntoutuksella on helppo ja nopea keino aloittaa tämän riskitekijän poistaminen (13).
2. Korkea kolesteroli
Korkeat LDL-kolesterolitasot voivat johtaa rasva-aineiden kertymiseen valtimoiden seinämiin, mikä kaventaa verisuonia ja heikentää verenvirtausta sydämeen. (1)
3. Tupakointi
Tupakointi vaurioittaa verisuonia ja lisää sepelvaltimotaudin riskiä merkittävästi. (1)
4. Diabetes
Diabetes voi vahingoittaa verisuonia ja hermoja, mikä lisää sepelvaltimotaudin riskiä. (1, 15 & 16)
5. Ylipaino ja liikkumattomuus
Ylipaino ja liikunnan puute lisäävät sydänsairauksien riskiä, koska ne voivat johtaa korkeaan verenpaineeseen, korkeaan kolesteroliin ja diabetekseen (1). Liikkumattomuus itsessään on merkittävä riskitekijä, sillä säännöllinen fyysinen aktiivisuus auttaa pitämään sydämen ja verisuonet terveinä (6, 13 & 14). Liikunnan puute voi johtaa lihasten heikkenemiseen ja verenkierron heikentymiseen, mikä rasittaa sydäntä entisestään.
6. Perinnöllisyys
Suvussa vanhemmilla esiintyvä sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä syistä sepelvaltimotaudille. Tämä ei tietenkään ole mikään tuomio sepelvaltimotaudille, ennaltaehkäisy toimii hyvin myös tässä tilanteessa. Ennaltaehkäisyn tärkeys on kuitenkin korostetumpi (1 & 6).
Piilevä sepelvaltimotauti oireet – Miten niitä ennaltaehkäistään?
Kun kyseessä on piilevä sepelvaltimotauti oireet, oikeilla elintavoilla voit vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudin riskiä (1,5 & 6) ja kattavalla sydänvalmennuksella saadaan loistavia tuloksia sydäntapahtumien ehkäisemisessä ja kokonaiskuolleisuuden vähentämisessä (6). Ennaltaehkäisy on avainasemassa, ja se koostuu terveellisistä valinnoista, jotka auttavat pitämään sydämesi kunnossa (1).
Ennaltaehkäisyssä tärkeimpiä huomioitavia asioita on avattu tarkemmin tässä artikkelissa: Sepelvaltimotauti – Mitä sinun olisi hyvä tietää?
Lähteet 1/2
- Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 1.8.2024). https://www.kaypahoito.fi/hoi50102#K1 Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Suomen Sydänliitto ry. Sepelvaltimotauti. https://sydan.fi/sydantietoa/sydansairaudet/sepelvaltimotauti/
- World Health Organization (WHO). 2021. Cardiovascular diseases (CVDs). https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/cardiovascular-diseases-(cvds)
- Terveyden- ja Hyvinvoinninlaitos. 2023. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys. https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
- Sagar B. et al,: Association of Lipid, Inflammatory, and Metabolic Biomarkers With Age at Onset for Incident Coronary Heart Disease in Women. JAMA Cardiology, 20.1.2021. doi:10.1001/jamacardio.2020.7073
- Juhani Knuuti, et al, ESC Scientific Document Group , 2019 ESC Guidelines for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes: The Task Force for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes of the European Society of Cardiology (ESC), European Heart Journal, Volume 41, Issue 3, 14 January 2020, Pages 407–477, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehz425
- Sepelvaltimotautikohtaus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 1.8.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi https://www.kaypahoito.fi/xmedia/khp/khp00135.pdf
Lähteet 2/2
8. Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 9.8.2024). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi50113
9. Stamler J, Stamler R, Neaton JD. Blood pressure, systolic and diastolic, and cardiovascular risks. Us population data. Arch Intern Med. 1993;153:598–615. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8439223/
10. Rapsomaniki E, Timmis A, George J, Pujades-Rodriguez M, Shah AD, Denaxas S, et al. Blood pressure and incidence of twelve cardiovascular diseases: lifetime risks, healthy life-years lost, and age-specific associations in 1.25 million people. Lancet. 2014;383:1899–911. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2814%2960685-1/fulltext
11. Forouzanfar MH, Liu P, Roth GA, Ng M, Biryukov S, Marczak L, et al. Global burden of hypertension and systolic blood pressure of at least 110 to 115 mm Hg, 1990–2015. JAMA. 2017;317:165–82. https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2596292
12. Lewington S, Lacey B, Clarke R, Guo Y, Kong XL, Yang L, et al. The burden of hypertension and associated risk for cardiovascular mortality in china. JAMA Intern Med. 2016;176:524–32. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26975032/
13. Hanssen H, et al. 2022. Personalized exercise prescription in the prevention and treatment of arterial hypertension: a Consensus Document from the European Association of Preventive Cardiology (EAPC) and the ESC Council on Hypertension. Eur J Prev Cardiol. 2022 Feb 19;29(1):205-215. doi: 10.1093/eurjpc/zwaa141. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33758927/
14. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 25.8.2024). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi04010#K1
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_kat_002_fi.html.
15. Davies MJ, et al. Management of hyperglycaemia in type 2 diabetes, 2022. A consensus report by the American Diabetes Association (ADA) and the European Association for the Study of Diabetes (EASD). Diabetologia 2022;65:1925–1966. https://doi.org/10.1007/s00125-022-05787-2
16. American Diabetes Association. Classification and diagnosis of diabetes. Diabetes Care 2021;44(Suppl 1):S15–S33. https://doi.org/10.2337/dc21-S002
