Hei, olen Tatu Levänen, Sydänfysioterapeutti, ja haluan kertoa sinulle sepelvaltimotaudista – taudista, joka koskettaa monia meistä, erityisesti yli 45-vuotiaita. Olen työskennellyt fysioterapeuttina tuhansien terveysliikkujien kanssa ja nähnyt, kuinka oikeilla tiedoilla ja toimenpiteillä voidaan parantaa merkittävästi sydänterveyttä. Käydään yhdessä läpi, mitä sepelvaltimotauti on, miten sen tunnistaa ja ennen kaikkea, miten sen kanssa voi elää parempaa elämää.
Mikä on sepelvaltimotauti?
Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä (1 & 2), tuttavallisemmin sepelvaltimotauti, CAD (Coronary Artery Disease), on sairaus, jossa sydämen pinnalla olevat verisuonet, sepelvaltimot, ahtautuvat tai tukkeutuvat. Tämä tapahtuu, kun valtimoiden seinämiin kertyy plakkia, joka koostuu rasvasta, kolesterolista, kalsiumista ja muista aineista. Tämä plakki rajoittaa veren virtausta sydänlihakseen, mikä voi aiheuttaa kipua ja pahimmillaan johtaa sydänkohtaukseen. Kyseessä on yksi johtavista kuolinsyistä maailmassa (3) ja esiintyvyys on Suomessakin korkealla (4).
Miksi tämä on tärkeää tietää?
Ymmärtämällä sepelvaltimotaudin voit ottaa hallinnan omasta terveydestäsi. Sepelvaltimotauti ei ole pelkästään jokin mystinen sairaus, vaan se on monen tekijän summa, johon voit vaikuttaa (5,6 & 7). On myös tärkeää tiedostaa milloin kyseessä on sepelvaltimotautikohtaus (8) ja soittaa hätänumeroon.
Oireet ja diagnoosi
Ensinnäkin, miten tiedät, onko sinulla sepelvaltimotauti? Tässä muutamia yleisiä oireita, jotka voivat viitata siihen:
- Rintakipu (angina pectoris): Tunne rintakehässä, joka voi säteillä käsivarsiin, selkään, kaulaan tai leukaan. Usein tämä kipu ilmenee fyysisen rasituksen tai stressin aikana.
- Hengenahdistus: Liikkuessa usein hengästyy, mutta hengenahdistus on tästä vielä voimakkaampi tunne.
- Väsymys: Erityisesti fyysisen rasituksen jälkeen tuntuva epänormaali väsymys.
- Sydämentykytys: Epäsäännöllinen tai nopea syke voi olla merkki ongelmista.
Oireet voivat olla pelottavia, mutta älä huoli. Lääkäri voi tehdä useita testejä sepelvaltimotaudin diagnosoimiseksi, kuten EKG, rasitustesti, sydämen ultraääni tai angiografia.
Sepelvaltimotaudin syyt ja riskitekijät
Sepelvaltimotaudin kehittymiselle on monia syitä (5 & 6). Tässä muutamia keskeisiä riskitekijöitä. Riskitekijät voidaan jakaa kahteen kategoriaa. 1) Riskitekijät joihin emme voi vaikuttaa. 2) Riskitekijät joihin voimme vaikuttaa.
- Riskitekijät joihin emme voi vaikuttaa:
- Ikä ja sukupuoli: Miehet yli 45 vuotta ja naiset yli 55 vuotta ovat suuremmassa riskissä. (9)
- Perinnöllisyys: Sukuhistoria sydänsairauksista voi lisätä riskiä.
2. Riskitekijät joihin voimme vaikuttaa:
- Vähäinen liikunta: Liikunta ylläpitää sydänlihaksen kuntoa, kuten esimerkiksi pumppaustehoa.
- Korkea LDL – kolesteroli: Jos LDL-kolesterolitaso on koholla ollen näin riskitekijä, johtaa plakin kertymiseen valtimoissa.
- Korkea verenpaine / hypertensio: Lisää valtimoiden seinämiin kohdistuvaa rasitusta ja edistää ateroskleroosia.
- Tyypin 2 Diabetes: Voi vahingoittaa verisuonia ja lisätä sydänsairauksien riskiä. (10 & 11)
- Tupakointi: Vaikuttaa negatiivisesti verenkiertoelimistöön ja lisää plakkiutumisen riskiä.
- Ylipaino ja lihavuus: Lisää sydämen rasitusta ja edistää muita riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta ja diabetesta.
Hoitovaihtoehdot
Onneksi sepelvaltimotaudin hoitoon on olemassa monia keinoja (5). Ne voidaan jakaa lääkkeisiin, elämäntapamuutoksiin ja tarvittaessa kirurgisiin toimenpiteisiin.
Lääkitys ja sepelvaltimotauti
Lääkitys on usein ensimmäinen askel sepelvaltimotaudin hallinnassa, jota toteutetaa lääkärijohtoisesti. Se voi sisältää:
- Statiinit: Kolesterolia alentavat lääkkeet.
- Verenpainelääkkeet: Auttaa hallitsemaan kohonnutta verenpainetta.
- Asetyylisalisyylihappo (aspiriini): Auttaa estämään veritulppia.
Elämäntapamuutokset ja sepelvaltimotauti
Elämäntapamuutokset ovat avainasemassa sepelvaltimotaudin hallinnassa. Tässä muutamia vinkkejä:
- Säännöllinen liikunta: Pyri vähintään 150 minuuttiin kohtalaista aerobista liikuntaa viikossa. Kävely on erinomainen ja helppo tapa lisätä päivittäistä liikuntaa. Eräs asiakkaani, Maija, alkoi kävellä päivittäin puoli tuntia ja huomasi nopeasti eron jaksamisessaan. Lue helpoin tapa aloittaa säännöllinen liikunta tästä!
- Terveellinen ruokavalio: Sisältää runsaasti vihanneksia, hedelmiä, täysjyviä ja vähärasvaista proteiinia. Vältä transrasvoja, sokeria ja suolaa.
- Tupakoinnin lopettaminen: Tupakointi on yksi suurimmista sydänsairauksien riskitekijöistä.
- Alkoholin kohtuukäyttö: Pidä alkoholin käyttö kohtuudessa, sillä liiallinen alkoholi voi lisätä verenpainetta ja sydänsairauksien riskiä.
- Painonhallinta: Ylipaino lisää sydämen rasitusta ja muita riskitekijöitä.
Kirurgisen toimenpiteet
Joskus elämäntapamuutokset ja lääkitys eivät riitä, ja tarvitaan kirurgisia toimenpiteitä, kuten:
- Sepelvaltimoiden pallolaajennus (angioplastia): Menetelmä, jossa ahtautunut valtimo laajennetaan.
- Sepelvaltimon ohitusleikkaus (CABG): Leikkaus, jossa ahtautuneet valtimot ohitetaan terveillä verisuonilla.
Sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy
Paras tapa hallita sepelvaltimotautia on ehkäistä sen kehittyminen alun perin. Tässä muutamia vinkkejä ennaltaehkäisyyn:
- Syö sydänystävällisesti: Vihannekset, hedelmät, täysjyvät ja terveelliset rasvat ovat avainasemassa. Kaupoissa voit pyrkiä etsimään sydänmerkittyjä tuotteita.
- Pysy aktiivisena: Säännöllinen liikunta auttaa pitämään sydämesi kunnossa.
- Tarkkaile painoasi: Terveellinen paino vähentää sydänsairauksien riskiä.
- Vältä tupakkaa ja alkoholia: Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen ovat tärkeitä askeleita.
Yhteenveto
Sepelvaltimotauti on vakava, mutta hallittavissa oleva sairaus. Ymmärtämällä taudin syyt, oireet ja hoitovaihtoehdot voit ottaa aktiivisen roolin terveytesi hallinnassa. Elämäntapamuutokset, kuten terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta, ovat avainasemassa sydämesi terveyden parantamisessa.
Muista, että pienetkin muutokset voivat johtaa merkittäviin parannuksiin sydänterveydessä. Keskustele aina lääkärisi kanssa ennen suurten muutosten tekemistä elämäntapoihisi. Huolehtimalla itsestäsi ja tekemällä sydänystävällisiä valintoja voit parantaa elämänlaatuasi ja tukea sydämesi terveyttä.
Syö hyvin, liiku säännöllisesti ja pidä sydämesi kunnossa!
Kirjoittanut: Tatu Levänen, Sydänfysioterapeutti
Muita artikkeleita luettavaksi:
Lähteitä:
- Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 1.8.2024). https://www.kaypahoito.fi/hoi50102#K1 Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Suomen Sydänliitto ry. Sepelvaltimotauti. https://sydan.fi/sydantietoa/sydansairaudet/sepelvaltimotauti/
- World Health Organization (WHO). 2021. Cardiovascular diseases (CVDs). https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/cardiovascular-diseases-(cvds)
- Terveyden- ja Hyvinvoinninlaitos. 2023. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys. https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
- Nikolaus Marx, et al, ESC Scientific Document Group , 2023 ESC Guidelines for the management of cardiovascular disease in patients with diabetes: Developed by the task force on the management of cardiovascular disease in patients with diabetes of the European Society of Cardiology (ESC), European Heart Journal, Volume 44, Issue 39, 14 October 2023, Pages 4043–4140, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehad192
- Sagar B. et al,: Association of Lipid, Inflammatory, and Metabolic Biomarkers With Age at Onset for Incident Coronary Heart Disease in Women. JAMA Cardiology, 20.1.2021. doi:10.1001/jamacardio.2020.7073
- Juhani Knuuti, et al, ESC Scientific Document Group , 2019 ESC Guidelines for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes: The Task Force for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes of the European Society of Cardiology (ESC), European Heart Journal, Volume 41, Issue 3, 14 January 2020, Pages 407–477, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehz425
- Sepelvaltimotautikohtaus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 1.8.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi https://www.kaypahoito.fi/xmedia/khp/khp00135.pdf
- Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2020, 2. Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni naisilla, miehillä ennallaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.8.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_kat_002_fi.html. - Davies MJ, et al. Management of hyperglycaemia in type 2 diabetes, 2022. A consensus report by the American Diabetes Association (ADA) and the European Association for the Study of Diabetes (EASD). Diabetologia 2022;65:1925–1966. https://doi.org/10.1007/s00125-022-05787-2
- American Diabetes Association. Classification and diagnosis of diabetes. Diabetes Care 2021;44(Suppl 1):S15–S33. https://doi.org/10.2337/dc21-S002
