Tänään tarkoituksemme on saada sinut ymmärtämään sepelvaltimotauti oireet, jotta tunnistaisit ne ajoissa. Tänään käydään läpi, mitä sepelvaltimotauti on, miten sen oireet tunnistetaan ja miten voit ehkäistä tämän vakavan sairauden kehittymistä. Voit lukea myös laajemman artikkelimme sepelvaltimotaudista.
ELINTÄRKEÄÄ: Voit kärsiä sydäninfarkista, jos kärsit JUURI NYT TÄLLÄ HETKELLÄ:
- Äkillisestä hengenahdistuksesta
- Voimakkaasta ja pitkäkestoisesta puristavasta rintakivusta
Soita hätänumeroon 112 ja hankiudu sairaalaan tutkittavaksi.
Mikä on sepelvaltimotauti?
Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä (1 & 2), tunnetummin sepelvaltimotauti, tai CAD (Coronary Artery Disease), on sairaus, jossa sydämen pinnalla olevat verisuonet, sepelvaltimot, ahtautuvat tai tukkeutuvat. Tämä tapahtuu yleensä ateroskleroosin seurauksena, jolloin valtimoiden seinämiin kertyy plakkia. Plakki koostuu rasvasta, kolesterolista, kalsiumista ja muista aineista. Tämä voi johtaa vähentyneeseen verenvirtaukseen sydänlihakseen ja aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten sydänkohtauksia. Kyseessä on yksi johtavista kuolinsyistä maailmassa (3) ja esiintyvyys on Suomessakin korkealla (4).
Miksi on tärkeää tunnistaa sepelvaltimotauti oireet?
Oireiden varhainen tunnistaminen on elintärkeää, koska se voi estää taudin pahenemisen ja vähentää vakavien sydäntapahtumien ja komplikaatioiden riskiä (1, 5 & 6). Ennaltaehkäiseminen on paras keino välttää sydänsairauksia. Monet sepelvaltimotaudin oireet voivat olla hienovaraisia tai helposti sekoitettavissa muihin vaivoihin, joten on tärkeää olla tietoinen siitä, mitä etsiä (1).
Yleisimmät sepelvaltimotauti oireet
1. Rintakipu (angina pectoris)
Rintakipu, varsinkin puristava rintakipu, on sepelvaltimotaudin yleisin oire. Se voi tuntua puristavan kivun lisäksi myös polttavalta tai pelkästään puristavalta tunteelta rinnassa ilman kipua. Kipu voi säteillä käsivarsiin, selkään, kaulaan tai leukaan. Rintakipu ilmenee usein fyysisen rasituksen, stressin tai aterian jälkeen ja helpottuu levossa. Rintakipu johtuu sepelvaltimoiden tukkeutumisesta, joka tekee sydänlihakseen hapenpuutteen. Hapenpuute aiheuttaa itse kivun. (1, 2, 5 & 6)
2. Hengenahdistus
Hengenahdistus on toinen yleinen oire ja tämä oire voi ilmetä myös ilman rintakipua. Se voi tuntua siltä, että hengittäminen on vaikeaa tai että et saa tarpeeksi ilmaa. Tämä johtuu siitä, että sydän ei pysty pumppaamaan tarpeeksi verta ja happea keuhkoihin ja muuhun kehoon. Hengenahdistus ja hengästyminen on kuitenkin tärkeätä erottaa toisistaan. Liikuntaa harrastaessa on normaalia hengästyä ja tätä ei tarvitse pelätä. Hengenahdistus on sen sijaan epänormaalimpi tunne hengityksen kulkemisessa. (1, 2, 5 & 6)
3. Väsymys
Epäselvä ja selittämätön väsymys, erityisesti fyysisen rasituksen jälkeen, voi olla merkki sepelvaltimotaudista. Huomioitavaa siis on, että yleinen väsymys ei viittaa väsymykseen ja usein sydänsairaalta löytyy myös muitakin oireita, kuten rintakipua. Fyysisessä rasituksessa lihasten hapentarve kasvaa, jolloin sydän pyrkiikin pumppaamaan enemmän verta lihaksille. Tällöin sydänsairaus voi oireilla, sillä sydänlihas ei välttämättä pysty pumppaamaan tarpeeksi verta lihaksille sairauden vuoksi. Tämän seurauksena voidaan kokea epänormaalia väsymystä. (1, 2, 5 & 6)
4. Pahoinvointi ja huimaus
Pahoinvointi, huimaus tai heikkous voivat myös olla oireita, erityisesti naisilla. Näitä oireita voi esiintyä yhdessä rintakivun kanssa tai itsenäisesti. (1, 2, 5 & 6)
Sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy
Oikeilla elintavoilla voit vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudin riskiä (1,5 & 6) ja kattavalla sydänvalmennuksella saadaan loistavia tuloksia sydäntapahtumien ehkäisemisessä ja kokonaiskuolleisuuden vähentämisessä (7). Ennaltaehkäisy on avainasemassa, ja se koostuu terveellisistä valinnoista, jotka auttavat pitämään sydämesi kunnossa (1).
1. Terveelinen ruokavalio
Terveellinen ruokavalio on yksi tärkeimmistä tekijöistä sydänterveyden ylläpitämisessä (1 & 8). Yksi asiakkaani Lauri päätti tehdä radikaalin muutoksen ruokavaliossaan. Hän siirtyi pikaruoista ja sokeripitoisista juomista kotiruokamaiseen ruokavalioon, jossa painottuivat vihannekset, hedelmät, täysjyvät ja vähärasvainen proteiini. Kolmen kuukauden jälkeen hänen paino oli pudonnut 5-8% (suositeltu painonpudotus, jos on sepelvaltimotauti ja ylipainoa), hänen kolesteroliarvonsa olivat laskeneet merkittävästi, ja hän kertoi tuntevansa olonsa energisemmäksi kuin vuosiin. Hän kertoi jaksavansa leikkiä lastenlastensa kanssa pidempää kuin aiemmin.
Tässä muutamia vinkkejä sydänystävälliseen ruokavalioon (8):
- Vihannekset ja hedelmät: Sisältävät runsaasti vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja. Suosittelen aloittamaan lautasen kasaamisen aina näillä.
- Täysjyvät: Kuten kaura, ruskea riisi ja täysjyväleipä, jotka auttavat pitämään verensokerin tasaisena. Hiilihydraatit eivät ole ”pahiksia” ja niitä ei tarvitse pelätä.
- Terveelliset rasvat: Kuten oliiviöljy, avokado ja pähkinät, jotka auttavat alentamaan huonoa kolesterolia (LDL) ja nostamaan hyvää kolesterolia (HDL). Näissä tärkeätä on myös kohtuullinen käyttäminen.
- Vähärasvainen proteiini: Kuten tofu, kala, kana ja pavut, jotka tarjoavat tarvittavia ravintoaineita ilman ylimääräistä rasvaa.
2. Säännöllinen liikunta
Liikunta on yksi parhaista tavoista pitää sydämesi terveenä ja estää sepelvaltimotauti oireet. Säännöllinen liikunta parantaa sydänlihaksen kuntoa huomattavasi. Se myös auttaa alentamaan verenpainetta, kolesterolitasoja ja painoa. Sepelvaltimotautipotilaiden tulisi kaikkien toteuttaa liikunnallista kuntoutusta (9 & 10). Kävely on erinomainen tapa aloittaa, erityisesti jos et ole tottunut liikuntaan. Eräs asiakkaani, Pekka, aloitti kävelemällä 15 minuuttia päivässä ja lisäsi vähitellen aikaa ja kuormituksen tunnetta kävelyillä. Kuuden kuukauden kuluttua hän käveli päivittäin tunnin ja tunsi itsensä paljon energisemmäksi, terveemmäksi ja mikä parasta, sitä hän myös oli. Hänen verenpainearvot olivat laskeneet ihannelukuihin ja kolesteroliarvot olivat loistavat.
Tässä muutamia vinkkejä liikunnan lisäämiseksi päivittäiseen elämääsi:
- Aloita hitaasti: Jos et ole tottunut liikuntaan, aloita pienin askelin ja lisää aikaa ja kuormituksen tunnetta vähitellen. Käveleminen on helpoin tapa aloittaa.
- Löydä mielekäs liikuntamuoto: Kävely, pyöräily, kuntosali tai vaikkapa tanssi – valitse laji, josta nautit.
- Liiku säännöllisesti: Pyri vähintään 150 minuuttiin kohtalaista aerobista liikuntaa viikossa ja kaksi lihasvoimaharjoittelua. Kotonakin voi aloittaa kehonpainolla kyykkäämisen!
3. Tupakoinnin lopettamien
Tupakointi on yksi suurimmista sydänsairauksien riskitekijöistä (1, 12 & 13) . Tupakoinnin lopettaminen on yksi parhaista asioista, joita voit tehdä sydämesi hyväksi. Ymmärrän, että lopettaminen voi olla vaikeaa – eräs asiakkaani oli tupakoinut 20 vuotta ja kertoi, että lopettaminen oli hänen elämänsä vaikein päätös. Hän sai kuitenkin tukea perheeltään ja lääkäriltään, ja hän oli vakuuttanut itsensä, että aikoo elää mahdollisimman pitkään lastenlapsiensa vuoksi. Hän lopetti tupakoinnin ja sydäntapahtuman riski on vähentynyt huomattavasti.
4. Alkoholin kohtuukäyttö
Kohtuullinen alkoholin käyttö on tärkeää sydänterveyden kannalta. Liiallinen alkoholin käyttö voi nostaa verenpainetta ja lisätä sydänsairauksien riskiä. Alkoholia ei tulisi nauttia päivittäin ja nauttiessa naisilla suositus on 1 annos ja miehillä 2. Suositukset kertovat alkoholista johtuvan riskin olevan kohtalainen, kun miehillä toteutuu 14 annosta viikossa ja naisilla 7. Eli pyri pääsemään tämän määrän alapuolelle. (14)
5. Painonhallinta
Ylipaino lisää sydämen rasitusta ja muita riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta ja tyypin 2 diabetesta (1, 5 & 6). Terveellisen ruokavalion ja säännöllisen liikunnan avulla voit hallita painoasi. Ylipainoiselle sepelvaltimotautia sairastavalle suositeltu painonpudotus on 5-8% kehonpainosta, kohonneen verenpaineen alentamiseksi (15). Asiakkaani Janne, joka kamppaili ylipainon kanssa, päätti tehdä muutoksia elämäntapoihinsa. Hän alkoi syödä pienempiä annoksia ja lisäsi liikuntaa päivittäiseen elämäänsä. Puolen vuoden kuluttua hän oli pudottanut painoaan juurikin tämän kyseisen 8%. Hän koki liikunnan tuomat muutokset elämässään niin positiivisina, että alkoi innostamaan kaikkia lähipiirissään olevia mukaansa liikkumaan.
Yhteenveto
On tärkeää, että opit tunnistamaan sepelvaltimotauti oireet ja tiedät, miten voit ehkäistä taudin kehittymistä. Esiintyvyys Suomessa taudille on kuitenkin korkea, esimerkiksi jo pelkästään lääkkeiden oikeutuksien perusteella. Oireiden varhainen tunnistaminen ja oikeiden elämäntapamuutosten tekeminen voivat parantaa merkittävästi elämänlaatuasi ja vähentää vakavien komplikaatioiden riskiä.
Muista, että pienetkin muutokset voivat johtaa merkittäviin parannuksiin sydänterveydessä. Keskustele aina lääkärisi kanssa ennen suurten muutosten tekemistä elämäntapoihisi. Huolehtimalla itsestäsi ja tekemällä sydänystävällisiä valintoja voit parantaa elämänlaatuasi ja tukea sydämesi terveyttä.
Kirjoittanut: Tatu Levänen, Sydänfysioterapeutti
Lähteet:
- Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 1.8.2024). https://www.kaypahoito.fi/hoi50102#K1 Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Suomen Sydänliitto ry. Sepelvaltimotauti. https://sydan.fi/sydantietoa/sydansairaudet/sepelvaltimotauti/
- World Health Organization (WHO). 2021. Cardiovascular diseases (CVDs). https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/cardiovascular-diseases-(cvds)
- Terveyden- ja Hyvinvoinninlaitos. 2023. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys. https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
- Nikolaus Marx, et al, ESC Scientific Document Group , 2023 ESC Guidelines for the management of cardiovascular disease in patients with diabetes: Developed by the task force on the management of cardiovascular disease in patients with diabetes of the European Society of Cardiology (ESC), European Heart Journal, Volume 44, Issue 39, 14 October 2023, Pages 4043–4140, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehad192
- Juhani Knuuti, et al, ESC Scientific Document Group , 2019 ESC Guidelines for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes: The Task Force for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes of the European Society of Cardiology (ESC), European Heart Journal, Volume 41, Issue 3, 14 January 2020, Pages 407–477, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehz425
Lähteet jatkuu:
7. van Halewijn G, Deckers J, Tay HY ym. Lessons from contemporary trials of cardiovascular prevention and rehabilitation: A systematic review and meta-analysis. Int J Cardiol 2017;232:294-303 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28094128/
8. Gabriele Riccardi, et al, Dietary recommendations for prevention of atherosclerosis, Cardiovascular Research, Volume 118, Issue 5, April 2022, Pages 1188–1204, https://doi.org/10.1093/cvr/cvab173
9. Arto Hautala, et al. 2016. Sepelvaltimotautipotilaat liikunnalliseen kuntoutukseen https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/04/28/053/sll422016-2652.pdf
10. Anderson L. et al. Exercise-Based Cardiac Rehabilitation for Coronary Heart Disease: Cochrane Systematic Review and Meta-Analysis. J Am Coll Cardiol. 2016 Jan 5;67(1):1-12. doi: 10.1016/j.jacc.2015.10.044. PMID: 26764059.
11. European Association of Cardiovascular Prevention and Rehabilitation Committee for Science Guidelines; EACPR. Secondary prevention through cardiac rehabilitation: physical activity counselling and exercise training: key components of the position paper from the Cardiac Rehabilitation Section of the European Association of Cardiovascular Prevention and Rehabilitation. Eur Heart J. 2010 Aug;31(16):1967-74. doi: 10.1093/eurheartj/ehq236. Epub 2010 Jul 19. PMID: 20643803.
12. Käypä Hoito. 2022. Tupakointi ja sepelvaltimotauti. https://www.kaypahoito.fi/nix01748
13. Kotseva K, ym. Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries: Results from the European Society of Cardiology ESC-EORP EUROASPIRE V registry. Eur J Prev Cardiol 2019;26:824-835 PubMed
14. Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 4.8.2024). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi50028#K1
15. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 4.8.2024). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi04010#s21
